Vuosia myöhemmin työelämässä huomasin saman ilmiön asiakkaan kanssa, joka halusi seurata taittotyötä vieressäni. Rehellisesti sanottuna ajatus ei aluksi tuntunut houkuttelevalta. Kävi kuitenkin ilmi, että asiat, joiden selvittäminen sähköpostilla olisi vienyt pahimmillaan päiviä, ratkesivat siinä samassa hetkessä. Vasta jälkikäteen ymmärsin, että ratkaisevaa ei ollut se, että asiakas näki työn etenevän. Ratkaisevaa oli se, että pystyimme keskustelemaan ajattelusta samaan aikaan, kun suunnittelu eteni.
Vuosien aikana olen huomannut, että luovassa työssä ratkaisevaa ei ole pelkästään se, mitä palautteessa sanotaan, vaan milloin se sanotaan.
Lähes jokaisessa luovassa projektissa suurin riski on sama. Asiakas näkee suunnan usein vasta siinä vaiheessa, kun sen rakentamiseen on käytetty merkittävä määrä suunnittelutyötä. Jos suunta osoittautuu vääräksi, suuri osa tehdystä työstä joudutaan tekemään uudelleen.
Entä jos asiakkaan ei tarvitsisikaan odottaa valmista esitystä? Entä jos koko ajattelu olisi nähtävissä projektin aikana?
Tästä ajatuksesta syntyi avoin työmalli.
Mitä avoin työmalli tarkoittaa käytännössä
Avoimessa työmallissa suunnittelu ei valmistu suljetussa huoneessa.
Projektin alussa avataan yhteinen digitaalinen työtila, joka toimii koko projektin yhteisenä ajattelun alustana. Sinne kootaan briiffi, tutkimukset ja muu suunnittelun taustamateriaali. Työtila täydentyy projektin edetessä luonnoksilla, vaihtoehdoilla ja suunnittelun aikana syntyvillä havainnoilla. Suunnittelija tekee näkyväksi sekä työnsä että ratkaisujensa taustalla olevan ajattelun.
Valmis lopputulos on vain näkyvin osa suunnittelutyötä. Sen arvo syntyy ajattelusta, vaihtoehtojen tutkimisesta ja niistä lukemattomista päätöksistä, joita projektin aikana tehdään. Juuri tähän ajatteluun asiakas investoi. Miksi siis pitäisimme sen piilossa?
Luonnokset julkaistaan jo siinä vaiheessa, kun niiden näyttäminen tuntuu vielä hieman epämukavalta. Ne eivät ole valmiita, vaan keskustelun avauksia. Kun kaikki ymmärtävät tämän lähtökohdan, palaute kohdistuu suuntaan eikä yksityiskohtiin.
Avoin työmalli ei kuitenkaan tarkoita, että suunnittelu olisi demokratiaa. Suunnittelija kerää näkemyksiä tiimiltä ja asiakkaalta, mutta vastaa lopullisista ratkaisuista. Tiimi osallistuu keskusteluun oikealla hetkellä, ja asiakas arvioi suuntaa sen sijaan, että odottaisi valmista esitystä. Selkeät roolit pitävät päätöksenteon tehokkaana.
Perinteisessä prosessissa keskustelu käydään usein vasta pitkälle viedyn esityksen äärellä. Avoimessa työmallissa se käydään silloin, kun palautteella on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.
Tällainen toimintatapa vaatii luottamusta kaikilta osapuolilta. Vastineeksi se vähentää väärinkäsityksiä, nopeuttaa päätöksentekoa, vähentää yhteisten palaverien tarvetta ja pienentää riskiä, että suuria määriä työtä joudutaan tekemään uudelleen.
Parempia päätöksiä aikaisemmin
Avoimen työmallin suurin hyöty on, että päätökset tehdään silloin, kun niillä on vielä vaikutusta lopputulokseen.
Kun keskustelu käydään projektin aikana eikä vasta valmiin esityksen äärellä, iterointikierrokset vähenevät. Väärään suuntaan tehtyä työtä syntyy vähemmän, päätöksiä voidaan tehdä nopeammin ja lopputulos paranee.
Hyöty näkyy myös tiimin arjessa. Projektin eteneminen ei ole sidottu statuspalavereihin tai erillisiin katselmointeihin. Jokainen voi seurata työn etenemistä ja kommentoida sitä silloin, kun se sopii parhaiten omaan työpäivään. Yhteisten palaverien tarve vähenee, mutta yhteinen ymmärrys projektista kasvaa.
Lopulta avoimen työmallin ydin ei ole avoimuus. Ydin on oikea-aikainen päätöksenteko. Kun oikeat ihmiset näkevät oikeat asiat oikeaan aikaan, syntyy parempia ratkaisuja vähemmällä työllä.
Avidlyllä avoin työmalli on saanut myös epävirallisen nimen: snickeröinti. Nimi on johdettu sukunimestäni, mutta sanottakoon, ettei sen käyttö tässä yhteydessä ollut oma ideani. Englanniksi snicker tarkoittaa tirskumista tai hihittämistä. Ehkä se sopii työmalliin siksi, että keskeneräiseen työhön voisi suhtautua vähän vähemmän vakavasti. En ole nähnyt syytä kieltää nimen käyttöä.