Siirry pääsisältöön
13.05.2026

”Eihän niitä vuosiraportteja kukaan lue” – vai lukeeko? Tässä pari huippuesimerkkiä maailmalta

Senior Communications Consultant

Jarmo Holopainen
”Eihän niitä vuosiraportteja kukaan lue” – vai lukeeko? Tässä pari huippuesimerkkiä maailmalta
Kun vuosiraportista tehdään kiinnostava, se ei ole vain lakisääteinen pakko, jonka lukevat vain tilintarkastaja ja ehkä varmentaja. Kyllä! Raportti luetaan, jos se on tehty lukijaa varten. Otetaan kaksi esimerkkiä maailmalta, joista voisi ottaa mallia.

L’Oréalin raportti palkitsee lukijansa

Sijoittajaa kiinnostaa yleensä kaksi asiaa: kasvu eli tulevaisuuden näkymät ja se, että kasvu tehdään kestävästi. L’Oréalin raportti on tästä oppikirjaesimerkki. Se ei kiertele, vaan iskee tiivistelmässä faktat pöytään.

Tiivistelmässä kiinnitin heti huomiota kolmeen asiaan:

  1. L’Oréal on tehnyt yli 10 prosentin vuosituoton kahden vuosikymmenen ajan. Tämä esitettiin grafiikalla.
  2. Yritys palkitsee pitkäjänteiset sijoittajat 10 prosentin lisäosingolla. Sellaiset, jotka ovat omistaneet osakkeita yli 2 vuotta. Tällaista en ole Suomessa nähnyt.
  3. Visuaalisuus on täysin brändin ytimessä. Erityisesti tiivistelmä on tehty äärimmäisen kutsuvaksi. Sen muotilehtimäinen kansi ja nimi ”The Essentials” henkivät brändin mukaista tyylikkyyttä. Se ei tunnu raportilta vaan houkuttelevalta julkaisulta.

Tiivistelmän teksti on ymmärrettävä ja tiivis. Näin se tarjoaa informaatiota, joka vakuutti ainakin minut yhtiön kyvystä tehdä tulosta.

Vandemoortele integroi kestävyysraportin

Elintarvikeyritys Vandemoortelen integroitu vuosikertomus on ihan parasta tasoa rakenteen ja avoimuuden osalta. Meillä pidetään edelleen vuosikertomus ja kestävyysraportti erillisinä. Vandemoortele osoittaa, miksi ne kuuluvat yhteen.

Näissä Vandemoortele onnistui erinomaisesti:

Kestävyys on strategiaa

Vastuullisuus ei ole erillinen toimintakertomuksen osio, vaan se on nivottu kiinteästi osaksi strategista tarinaa (kyllä, tarinaa!) ja taloudellista menestystä. Se on aidosti liiketoiminnan ytimessä, ei vain liitännäinen.

Tarinallistettu raportti

Raportti on tarinallistettu ja termit avattu lukijalle. Raportti ei oleta, että kaikki tietävät, mitä scope 1, 2 ja 3 tarkoittavat. Raportissa ei mongerrettu vaikeilla vastuullisuustermeillä, vaan asiat selitetään niin, että se kuuluisa Pihtiputaan mummokin ymmärtää.

Tiivistelmä palvelee lukijoita

Niin L’Oréal kuin Vandemoortelekin ovat hoksanneet, että kaikki eivät ehdi lukea satoja sivuja sisältävää järkälettä. Vandemoortele tarjosi yhden sivun mittaisen tiivistelmän, executive summaryn, L’Oréalilta ”The Essentials” on 19 sivua. Tiivistelmä on kohtelias kädenojennus kiireiselle lukijalle.

Läpinäkyvyys rakentaa luottamusta

Vandemoortelen raportista löytyy ESRS-sisällysluettelo, joka osoittaa, missä kohdassa mikäkin direktiivin vaatimus täyttyy. Tämä puuttui yllättävän monesta suomalaisesta raportista, joita olen ehtinyt selaamaan. ESRS-sisällysluettelo on helpoin tapa osoittaa vaatimustenmukaisuus.

Missä kuvat ja visuaalisuus?

Meillä on jopa varmentajia myöten vakiintunut outo tulkinta siitä, että ESRS-standardien mukainen raportointi kieltäisi kuvien käytön. Missään direktiivissä ei käsittääkseni näin sanota.

Kommentoi, jos olen väärässä.

On totta, että varautuminen sisällön ESEF/XBRL-tägittämiseen asettaa vaatimuksia tekstin ja taulukoiden koneelliseen luettavuuteen, mutta se ei estä käyttämästä kuvia tai graafeja. Raportti voi olla yhtä aikaa teknisesti oikein ja visuaalisesti upea.

Vandemoortelen raportissa kuvat välittävät tietoa ja tekevät kokonaisuudesta helposti lähestyttävän. Raportin kuvat kertovat yhtiön omasta toiminnasta, ja niistä ei tule mieleen viherpesua. Ja kun raportti näyttää hyvältä, se herättää myös kiinnostusta. Näin se vain on.

Summa summarum: Raportteja luetaan, jos ne on tehty lukijaa varten. Kannattaa miettiä, onko raportti sijoittajan unelma vai unettava lista teknisiä yksityiskohtia.

Kannattaisiko poiketa?

Muovataanko yhdessä teidänkin vuosiraportistanne entistäkin kiinnostavampi ja luettavampi?

Ota yhteyttä

Senior Communications Consultant

Jarmo Holopainen

Lisää ajatuksiammeKaikki blogit